Äänet ovat elämämme ensimmäisiä ja viimeisiä aistimuksia. Vauva tunnistaa ennen syntymäänsä kuulemiaan ääniä. Elämän viimeisinä hetkinä tunto- ja kuuloaistimukset saattavat läpäistä tajunnan, kun muut aistit ovat jo hiipuneet.
Turvallisuuden tunne ei synny pelkästään ajatuksista. Se rakentuu syvällä hermostossa, kehossa, kudoksissa. Siellä, missä elämän varhaisimmat kokemukset ovat muovanneet tapaamme olla maailmassa.
Traumainformoidussa somatiikassa ajatellaan, että keho kantaa kokemuksia, joita sanat eivät aina tavoita. Ääni on yksi kehon suorimmista ilmaisukanavista: se värähtelee kudoksissa, liikuttaa hengitystä ja avaa tilaa tunteille, jotka ovat ehkä jääneet jumiin.
Tiedämme, että sylissä pitäminen, keinuttelu, läheisyys ja tutut, turvalliset äänet ovat juuri sitä, mitä pieni lapsi tarvitsee kehityksensä varhaisvaiheessa. Kaikki vauvaa tai pientä lasta nukuttaneet tietävät tämän myös kokemuksesta.
Lempeä tie turvaan
Ääni, joka on yhtä aikaa fyysinen, emotionaalinen ja sosiaalinen ilmiö, voi olla voimakas väylä sisäisen turvan vahvistamiseen myös myöhemmin elämässä. Rauhoittavaan liikkeeseen yhdistettynä kerrassaan lyömätön. Miksi emme käyttäisi näitä keinoja hermostomme rauhoittamiseen?
Itsensä rauhoittamisen taito on yksi tärkeistä elämän taidoista – niin lapsille kuin aikuisille.
Erityisesti silloin, kun ympäristö on jollain tavalla epävarma, pelottava tai uhkaava, tai hermosto tulkitsee ympäristön sellaiseksi, keho kytkeytyy automaattisesti hätätilaan tai selviytymismoodiin. Hermosto tarvitsee keinoja päästäkseen takaisin turvan tilaan.
”Minähän olen kuin viilipytty, minä en vähästä hermostu.” No, sellainen olen minäkin, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kehossa ja mielessä voisi olla jännityksiä. Tai ettei hermosto voisi olla hätätilassa. Ihan ilman epävarmaa maailmantilannettakin.
Mitä kehollinen turva tarkoittaa?
Kehollinen turva on kokemus siitä, että keho saa olla levollinen, valpas mutta ei varuillaan. Se on hermoston tila, jossa hengitys syvenee, lihakset pehmenevät ja mieli selkeytyy. Kehollinen turva ei ole sama asia kuin täydellinen rauha. Se on tunne siitä, että pystyn olemaan tässä hetkessä ilman että minun täytyy suojautua.
Kehollinen turva syntyy muun muassa:
- luonnollisesta, rauhallisesta hengityksestä
- lempeästä liikkeestä
- turvallisista ihmissuhteista, joissa on terveet rajat
- äänestä ja sen värähtelystä.
Miksi ääni vaikuttaa hermostoon?
Ääni on värähtelyä. Kun äänemme kulkee kurkunpään läpi ja leviää rintakehään, kasvoihin ja vatsan alueelle, hermosto saa jatkuvaa palautetta: “Olen elossa. Olen tässä. Minulla on vaikutus ympäristööni.”
Erityisesti matala hyräily, tasainen ääntely ja pitkät vokaaliäänteet aktivoivat vagus- eli kiertäjähermoa, joka on keskeinen osa kehon rauhoittavaa järjestelmää.
Traumainformoidun somatiikan näkökulmasta ääni on turvallinen tapa lähestyä hermoston säätelyä, koska se ei pakota kohtaamaan vaikeita muistoja suoraan, vaan toimii kehon, ei mielen analyysin kautta. Äänen käyttäminen ei vaadi sanoja, vaikka myös ääneen lausutut lempeät sanat ovat tehokkaita hermoston turvan rakentajia.
Ääni purkaa ja rakentaa
Kun ääni värähtelee rintakehän ja vatsan alueella, huomion palauttaminen kehoon helpottuu. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun mieli on levoton tai ylivirittynyt. Ääni voi toimia ankkurina: “Tässä minä olen. Minulla on tilaa hengittää. Olen turvassa.”
Ääni on yksi kehon nopeimmista tavoista purkaa jännitystä. Kun ääni saa tulla ulos pidäkkeettä, se vapauttaa tunteita, joita keho on pidätellyt. Huutaminen ei ole ainoa vaihtoehto: kokeile huokailua, voihkimista, tai tunnelmaan sopivaa laulua.
Nämä voivat tuntua vaatimattomilta, merkityksettömiltäkin keinoilta, mutta ne ovat hermoston säätelyä.
Jos käytät ääntä voimakkaasti, sen jälkeen on hyvä palauttaa kehoon ja mieleen rauhan tunne lempeällä äänellä ja vaikka pienellä, rauhoittavalla tuudittelu- tai keinutteluliikkeellä. Vaikka jännitys onkin purkautunut ja olo on vapautunut, on hyvä tietoisesti rauhoittaa hermostoa hetken aikaa. Kun esimerkiksi puhumme itsellemme lempeästi, hermosto reagoi siihen samalla tavalla kuin toisen ihmisen myötätuntoon.
Ääni sisäisen turvan rakentajana arjessa
Ääntä voi käyttää turvan vahvistamiseen pienissä hetkissä:
- Hyräile, kun huomaat stressin nousevan.
- Huokaise tietoisesti, kun vaihdat tehtävästä toiseen.
- Puhu itsellesi lempeästi, kun kohtaat vaikean tunteen.
- Laula, vaikka vain yhden säkeen verran.
- Tuudittele itseäsi: ota lempeä halausote olkavarsista, keinuttele kehoa puolelta toiselle ja hyräile tai laula yksinkertaista kahden sävelen tuudittelua ”aa-aa, aa-aa”.
Tämä teema on keskeinen myös verkkokurssillani Matkasi muutokseen – Hyvinvointia omasta äänestä, jossa ääntä käytetään lempeänä väylänä hermoston rauhoittamiseen, kehon kuuntelun vahvistamiseen, tunteiden säätelyyn ja sisäisen turvan rakentamiseen.
Kurssi sopii erityisesti ihmisille, jotka kaipaavat käytännöllisiä, kehollisia ja traumainformoituja tapoja löytää takaisin itseensä.
Pohdin tässä blogitekstisarjassa, miten omaa ääntä voi käyttää itsetuntemuksen lisääjänä. Ensimmäisessä osassa tein pienen yleiskatsauksen aiheeseen ja sen eri näkökulmiin. Toisessa osassa käsittelin äänen ja itsetuntemuksen yhteyttä identiteetin näkökulmasta. Kolmas osa keskittyi äänen kehollisuuteen, neljäs osa äänen ja intuition suhteeseen. Viidennessä osassa teemana oli omien rajojen vahvistaminen. Kuudes osa keskittyi sanojen voimaan ja seitsemäs minäkuvan vahvistamiseen. Kahdeksannessa osassa pohdin, miten ääni mahdollistaa yhteyden omaan itseen.
Kiinnostuitko äänestä itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin lähteenä? Laita viestiä osoitteeseen satu@resonoivaaani.com tai WA 040 5381639 niin jutellaan, mikä valmennusmuoto olisi sinulle sopivin!
Tekstisarja jatkuu täällä Resonoivan Äänen sivuilla, SATUnnaista-blogissa ja LinkedInissä yrittäjäprofiilillani. Jos haluat seurata sarjaa tällä sivustolla, tilaa sivuston kaikki postaukset tästä:
Sisällöt löytyvät tiivistettynä myös Resonoivan Äänen Instagram– ja Facebook-tileiltä. Myös 1-2 kertaa kuukaudessa ilmestyvässä uutiskirjeessäni saat linkit viimeisimpiin postauksiin.
Ota yhteyttä ja seuraa
Satu Haapala
satu@resonoivaaani.com
p. 040 5381639
Tmi Resonoiva Ääni
Y-tunnus 3293686-6
Verkkokauppa
Resonoiva Ääni somessa:
Tmi Resonoiva Ääni 
Kiva kun luit, kerro kommenttisi tässä!